Kokeet alkavat klo 9.00, mutta paikalla on oltava viimeistään klo 8.30. Sähköisissä kielikokeissa kuullun ymmärtämisen osuus tehdään kirjallisen kokeen yhteydessä.

Kevät 2025

ti 11.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
to 13.3. Vieras kieli, lyhyt oppimäärä
pe 14.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitustaidon koe
ma 17.3. Vieras kieli, pitkä oppimäärä
ke 19.3. Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 21.3. Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ma 24.3. Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 26.3. Uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
pe 28.3. Saamen äidinkielen koe

Ylioppilastutkintoon osallistuminen edellyttää, että lukion oppimäärää suorittava on opiskellut pakolliset opintojaksot aineessa, jonka ylioppilaskokeeseen hän osallistuu.

Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia opintojaksoja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme opintojaksoa.

Äidinkielen kokeessa kokelaan tulee saavuttaa osallistumisoikeus ennen osallistumista lukutaidon kokeeseen.

Ranuan lukiossa ylioppilastutkintolautakunnan ohjeen mukaiset opintojaksot pitää olla suoritettuna seuraavasti:

• kevään yo-tutkintokertaan: 28.2. mennessä
• syksyn yo-tutkintokertaan: 20.8. mennessä

Ylioppilastutkintoon sisältyy vähintään viisi eri tutkintoaineen koetta. Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden koe.

Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine.

Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.

Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppiaineiden kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka katsotaan vain yhdeksi suoritukseksi.

Kokelas voi halutessaan valita toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkieleltään ruotsin- tai suomenkielisille kokeilla tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kyseisessä kielessä. Kokelas voi myös halutessaan suorittaa vieraan kielen kokeen sijasta äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen saamen kielessä.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas voi valita näissä aineissa, kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä kokeessa on suoritettava vaativimman tason koe.

Ylioppilaskokeet järjestetään kaikissa lukiossa samaan aikaan. Kokeet pidetään joka vuosi sekä keväällä että syksyllä niin, että yhden vuoden aikana järjestetään kaksi tutkintokertaa. Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tällöin on suoritettava vähintään pakolliset kokeet hyväksytysti, minkä jälkeen kokelaalle annetaan ylioppilastutkintotodistus.

Tutkinto on suositeltavaa suorittaa useammalla kuin yhdellä tutkintokerralla. Tätä kutsutaan tutkinnon hajauttamiseksi. Ylioppilastutkinto on valmis, kun kokelas on suorittanut kaikki pakolliset kokeet hyväksytysti sekä saanut koko lukion oppimäärän suoritetuksi.

Ylioppilastutkinto on maksuton niille oppivelvollisille opiskelijoille, jotka aloittavat lukion syksyllä 2021 tai myöhemmin. Kokelas voi ilmoittautua maksuttomasti viiteen ensimmäiseen kokeeseen. Seuraavista kokeista peritään maksu. Jos kokelas ilmoittautuu saman tutkintokerran aikana useaan kokeeseen siten, että kokeita tulee yhteensä enemmän kuin viisi, kokelas valitsee maksuttomasti suoritettavat kokeet.

Jos kokelas saa maksuttomasti suoritetusta kokeesta hylätyn arvosanan, saa hän uusia kokeen ilman maksua. Hylätyn kokeen uusimisesta peritään kuitenkin maksu seuraavissa tilanteissa:
Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas on jättänyt saapumatta koetilaisuuteen.
Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas ei ole jättänyt koesuoritusta arvosteltavaksi.
Kokelaan koe on hylätty vilpin tai koetilaisuuden järjestyksen häiritsemisen vuoksi.

Maksuttomuus ei välttämättä kata kaikkia ylioppilastutkinnon valmistumisen edellyttämiä viittä koetta, jos kokelas suorittaa tutkinnossaan enemmän kuin vaadittavat viisi koetta. Viiden ensimmäisen kokeen ja näiden kokeiden hylättyjen arvosanojen suorittaminen antaa kokelaalle kuitenkin mahdollisuuden ylioppilastutkinnon maksuttomaan suorittamiseen, mikä on ollut oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena.

Maksullisten kokeiden osalta kokelaan on maksettava Opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistama perusmaksu sekä koekohtaiset maksut. Perusmaksu peritään jokaiselta tutkintokerralta ja koekohtaiset maksut jokaisen kokeen osalta erikseen.

Maksut maksetaan koulun kansliasta saatavalla laskulla. Kokeeseen ilmoittautuminen on sitova ja merkitsee samalla velvollisuutta maksun suorittamiseen.

Ylioppilaskokeet arvioidaan 7-portaisella asteikolla. Arvosanat ovat
L laudatur
E eximia cum laude approbatur
M magna cum laude approbatur
C cum laude approbatur
B lubenter approbatur
A approbatur
I improbatur

Asteikossa laudatur merkitsee ylintä arvosanaa ja improbatur hylättyä suoritusta.

Arvosanojen pisterajat julkaistaan joka kevät ja syksy Ylioppilastutkinnon verkkosivuilla. Pisterajoista näkee kunkin kokeen osalta, mikä on ollut kyseisellä suorituskerralla kuhunkin arvosanaan vaadittu alin pistemäärä.

Jos kokelas on suorittanut tutkintoon vaadittavista viidestä kokeesta yhden kokeen hylätyllä arvosanalla ja neljä hyväksytyllä arvosanalla, hän saa näistä neljästä kokeesta kompensaatiopisteitä arvosanojen perusteella seuraavasti:

laudatur 7,

eximia cum laude approbatur 6,

magna cum laude approbatur 5,

cum laude approbatur 4,

lubenter approbatur 3

ja approbatur 2.

Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, ja 10 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan. Jos kokelas on suorittanut enemmän kuin viisi koetta, hänelle otetaan kompensaatiopisteiden laskemisessa huomioon tutkintoon vaadittavista kokeista ne neljä koetta, jotka tuottavat korkeimman kompensaatiopistesumman. Ylimääräisistä kokeista ei anneta kompensaatiopisteitä.

Jos kokelaalla on useampi hylätty koe, jota kompensoimalla kokelas voi saada tutkintonsa valmiiksi, todistukseen merkitään viimeisimmällä tutkintokerralla suoritettu koe. Jos tällaisia kokeita on useita, lautakunta päättää, mikä kokeista todistukseen merkitään.

Ylioppilastutkinnon valmiiksi suorittanut kokelas voi uusia hylättyä koetta rajoituksetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kompensoitua hylättyä koetta voi uusia rajoituksetta ylioppilaaksi tulon jälkeen.

Tutkinnon ollessa vielä kesken voi hylätyn kokeen uusia kolme kertaa hylätyn arvosanan saamista välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana. Tutkintoon voi lisätä uusia kokeita vain ensimmäisen kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos kokelas on valinnut vaativamman tason kokeen aineessa, jossa on kahden tason mukaisia kokeita, ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe.

Sairastuminen, ulkomailla tapahtuva päätoiminen opiskelu tai muu niihin rinnastettava painava syy voi pidentää tutkinnon suorittamista 1–2 tutkintokertaa. Jos kokelaan tutkinnon suorittaminen keskeytyy tällaisesta syystä ja kokelas on estynyt osallistumasta kaikkiin kyseisen tutkintokerran kokeisiin, rehtorin on lähetettävä asiasta kirjallinen hakemus lautakuntaan.

Hyväksytyn kokeen arvosanaa voi korottaa rajoituksetta tutkinnon suorittamisen ollessa kesken ja tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tutkinnon valmistumisen jälkeen on hyvä muistaa, että kokeeseen kannattaa ilmoittautua omaan vanhaan lukioon ja ilmoittautuminen on tehtävä hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Ilmoittautuminen syksyn kokeisiin tapahtuu toukokuun lopussa ja kevään kokeisiin marraskuun lopussa. Jos kyseistä lukiota ei ole enää olemassa, ilmoittautuminen tehdään saman koulutuksen järjestäjän toiseen lukioon. Jos koulutuksen järjestäjällä ei ole enää lukioita, uusija ilmoittautuu asuinpaikkaansa lähimpänä olevaan lukioon.

Uusiminen ei välttämättä tapahdu siinä lukiossa, johon ilmoittautuminen on tehty, vaan suorituspaikka voi olla jossain muussa koulutuksen järjestäjän lukiossa tai toimipisteessä. Jos kokelaalle on aiemmin myönnetty erityisjärjestelyjä, hänen pitää antaa ilmoittautumisen yhteydessä päätös ja muut tarvittavat tiedot lukiolle.

Hyväksyttyä ylioppilastutkintoa voi täydentää vapaasti, milloin tahansa. Tutkintoa voi täydentää suorittamalla sellaisia kokeita, jotka eivät sisälly varsinaiseen ylioppilastutkintoon, tai sellaisilla kokeilla, jotka ovat vaatimustasoltaan erilaisia kuin varsinaiseen tutkintoon sisältyneet kokeet.